Zen ja omakotitalon ylläpitämisen taito. Jokaisessa arkisessa askareessa piilee kova ydin, katharsis. Ekstaattisten hetkien pitkittäminen ja sitominen toisiinsa luo jatkumon, siis siedettävän elämän. Kukaan ei kestä ekstaasin välistä kuilua, pudotusta ja hiljaisuuden kaikua. Kuilut on ylitettävä. Herätessä putoaa hetkeksi, ei ole mahdollista saada kicksejä siinä kunnossa. Kukaan ei kestä hiljaisuutta ja apatiaa. Ei viisikymmenluvun omakotitalossa, ei helvetissä. Nautinnon pitkittäminen muuttuu pitkällä aikavälillä eloonjäämisen ehdoksi.
Narkkari on siis erittäin rehellinen, suorastaan stoalainen, ihmistyyppi. Narkkarille ei ole väliä mihin nukahtaa. Patja on aina täynnä tahroja.
Mikä päivä nyt on?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vaikka pääasiassa olen sitä mieltä, että huumeiden ongelma on siinä että ne loppuvat, niin silti jossain vaiheessa huumeet eivät ole enää ratkaisu. (Tosin pysyminen on valinta ja siksi ratkaisu, choose not to choose.) Maksun aika tulee ennen juhlia, juhlien aikana ja juhlien jälkeen. Ehkä se on ulkomaailman vaatimus, että kaikesta on maksettava. Sanoisin silti, että kyseessä on oma halu nähdä kaikessa hintansa, jotta sen kaiken voisi saada. Ei, ratkaisua (mihin?) on etsittävä muualta. Muistin hetki sitten, mikä on vastaus, mutta unohdin. Voisikohan tarkasti valituilla lajikkeilla aiheuttaa itsellensä juuri tietyt vammat, persoonan. Toivottavasti vastaukseen ei kuitenkaan liittynyt mitään rituaaleja: en halua löytää itseäni jostain karjatilalta verisenä, en ehkä löytäisi kotiin. Kodittomuus olisi ratkaisu. Arosusi tarvitsi kodin enkä muista mitä hänelle tapahtui, taisi jäädä tripille.
VastaaPoista