Riku Korhonen kuvasi eräässä kolumnissaan nykyajan nuoruuttta 'depressiiviseksi hedoniaksi', jossa elämän täyttää mässäily ja ajantappo. Olen muuten samaa mieltä, mutta korjaisin muutaman yksityiskohdan. Korvaisin 'hedonian' sanalla 'narkomania'. Samoin voisin piruuttani yhdistää sanat 'mässäily' ja 'ajantappo' laajemman käsitteen 'kuolema' alle. Jos elämä on kuolemaa kohti 'olemista', meillä on yhteinen harrastus, joka peittää kokonaiset, suljetut päivät ja yhdistää ne vilistäväksi helminauhaksi, jota karuselliksikin kutsutaan. Päivä jatkuu toiseen kantavan teeman sisällä.
Kuolema on harrastus, joka muistuttaa, antaa perspektiiviä: ei tämä niin vakavaa ole. Joten muovihanskat käsiin ja kukkapenkkiin. Tänään kasvatetaan tuhoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti